{"id":102,"date":"2009-01-04T16:19:02","date_gmt":"2009-01-04T13:19:02","guid":{"rendered":"http:\/\/meriliitto.tomilehtola.net\/?page_id=102"},"modified":"2013-01-25T14:00:18","modified_gmt":"2013-01-25T11:00:18","slug":"itameri-meidan-meremme","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.meriliitto.fi\/?page_id=102","title":{"rendered":"It\u00e4meri – meid\u00e4n meremme"},"content":{"rendered":"

\"kuvateksti\"<\/p>\n

It\u00e4meri on maailman suurin murtovesiallas. Sen vesi on sekoitus valtameren suolaista vett\u00e4 sek\u00e4 lukuisten jokien ja sateen tuomaa makeaa vett\u00e4. It\u00e4meren pinta-ala on 422 000 km\u00b2 ja keskisyvyys 56 metri\u00e4. Atlantin valtamereen It\u00e4meri on yhteydess\u00e4 kapeiden ja matalien Tanskan salmien v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n

It\u00e4meren allas muotoutui vuosimiljardeja sitten mannerlaattojen liikkuessa ja Fennoskandian kallioper\u00e4n muotoutuessa. Viime silauksensa allas sai viimeisen j\u00e4\u00e4kauden ensin painaessa maankuoren lommolle ja sitten j\u00e4\u00e4n painon hellitt\u00e4ess\u00e4, maan v\u00e4hitellen noustessa.<\/p>\n

Pienen kokonsa ja j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen vaiheittaisen muutoksen lis\u00e4ksi It\u00e4merta leimaa vuoroveden puuttuminen ja pitk\u00e4 pohjoinen talvi, jolloin It\u00e4merell\u00e4 esiintyy j\u00e4\u00e4t\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat omalta osaltaan olleet muokkaamassa It\u00e4meren kasvistoa ja el\u00e4imist\u00f6\u00e4 nykyiselleen. Tuloksena on It\u00e4merelle luonteenomainen eli\u00f6yhteis\u00f6, jossa alkuper\u00e4iset meren ja makean veden eli\u00f6lajit muodostavat maailmassa ainutlaatuisen koosteen.<\/p>\n

Ainutlaatuisuutensa ja sen seikan, ett\u00e4 It\u00e4meren kaikki ymp\u00e4rysvaltiot ovat kehittyneit\u00e4 teollisuusvaltioita, seurauksena It\u00e4meren herkk\u00e4 luonto on joutunut melkoisen saasterasitteen kohteeksi. It\u00e4merta onkin usein sanottu maailman saastuneimmaksi mereksi – eik\u00e4 syytt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi vuonna 1974 It\u00e4meren ymp\u00e4rysvaltiot allekirjoittivat It\u00e4meren alueen merellist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevan yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen. T\u00e4m\u00e4 yleissopimus kattaa kaikki erilaiset pilaantumisl\u00e4hteet ja kielt\u00e4\u00e4 j\u00e4tteiden mereen laskemisen. Lis\u00e4ksi se kielt\u00e4\u00e4 meren pohjan tutkimisen ja hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n takia tapahtuvan meren pilaamisen. It\u00e4meren suojelu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sopimuksen mukaan saa aiheuttaa likaantumisen kasvua sopimusalueen ulkopuolella.<\/p>\n

Helsingin sopimuksen toteuttamista varten allekirjoittajavaltiot perustivat It\u00e4meren merellisen ymp\u00e4rist\u00f6n suojelukomission – Helsingin komission (HELCOM<\/a>). Komission teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on jatkuvasti tarkkailla sopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa ja antaa yksimielisill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4\u00e4n suosituksia sopimuspuolten hallituksille sopimuksen soveltamisen yksityiskohdista. P\u00e4\u00e4majasopimuksen mukainen kansainv\u00e4linen sihteerist\u00f6 perustettiin Helsinkiin vuonna 1980.<\/p>\n

Uudistettu ja entist\u00e4 sitovampi suojelusopimus hyv\u00e4ksyttiin osaksi kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 yhdeks\u00e4ss\u00e4 It\u00e4meren rantavaltiossa vuonna 2000, jolloin uusi sopimus korvasi aikaisemman sopimuksen.T\u00e4ss\u00e4 suojelusopimuksessa sopimusalue on laajennettu my\u00f6s sis\u00e4isiin aluevesiin.<\/p>\n

My\u00f6s Suomen valtioneuvosto teki kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2002 oman periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen toimista It\u00e4meren tilan parantamiseksi ja meriluonnon suojelemiseksi.<\/p>\n

It\u00e4meren suojelemiseksi Maailman Luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6 WWF<\/a> aloitti vuonna 2001 oman suurkampanjansa – Operaatio Merenneidon. Sen avulla WWF tarjoaa kaikille suomalaisille mahdollisuuksia tukea It\u00e4meri-ty\u00f6t\u00e4 ja toimia itse It\u00e4meren hyv\u00e4ksi: ”Ihminen tarvitsee merta. Meri tarvitsee ihmist\u00e4”, kuten Operaatio Merenneidon iskulause kuuluu.<\/p>\n

IMO:n Meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelukomitea (MEPC, Marine Environment Protection Committee) nimesi vuonna 2004 l\u00e4hes koko It\u00e4meren erityisen herk\u00e4ksi merialueeksi (PSSA, Particularly Sensitive Sea Area). It\u00e4meren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States) suhtautui eritt\u00e4in my\u00f6nteisesti YK:n alaisen merenkulkuj\u00e4rjest\u00f6n, IMO:n (International Maritime Organization) aloitteeseen nopeuttaa aikataulua yksirunkoisten s\u00e4ili\u00f6alusten liikenteest\u00e4 poistamiseksi IMO:n laatimien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti ja tukivat raaka\u00f6ljyn kuljetuskieltoa n\u00e4ill\u00e4 aluksilla It\u00e4merell\u00e4 5. huhtikuuta 2005 l\u00e4htien. It\u00e4merenvaltiot ovat useissa yhteyksiss\u00e4 esitt\u00e4neet huolensa n\u00e4iden alusten liikenn\u00f6innist\u00e4.<\/p>\n

GOFREP-j\u00e4rjestelm\u00e4n (Gulf of Finland REPorting) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto Suomenlahdella 1.7.2004 l\u00e4htien oli merkitt\u00e4v\u00e4 edistysaskel meriturvallisuudelle. Suomenlahdella on vilkas it\u00e4-l\u00e4nsisuuntainen liikenne ja tihe\u00e4 matkustajaliikenne (6 milj. matkustajaa vuosittain) Helsingin ja Tallinnan v\u00e4lill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljynviennin nopea kehitys on lis\u00e4nnyt liikennett\u00e4 Suomenlahden kautta. Karilleajo tai yhteent\u00f6rm\u00e4ys voisi aiheuttaa ihmishengen menetyksi\u00e4 tai vakavaa ymp\u00e4rist\u00f6haittaa haavoittuvalle meren ekosysteemille.<\/p>\n

Suomi, Ven\u00e4j\u00e4 ja Viro perustivat yhdess\u00e4 laivojen pakollisen ilmoittautumisj\u00e4rjestelm\u00e4n sen tultua hyv\u00e4ksytyksi IMO:ssa joulukuussa 2002. J\u00e4rjestelm\u00e4 kattaa Suomenlahden kansainv\u00e4lisen vesialueen. Suomen osuuden j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 hoitaa Merenkulkulaitoksen Suomenlahden meriliikennekeskus Helsingiss\u00e4. Suomenlahden kansainv\u00e4liset vedet on maiden v\u00e4lisen sopimuksen perusteella jaettu kahteen tarkkailusektoriin: Tallinn Traffic (Viro) valvoo etel\u00e4ist\u00e4 ja Helsinki Traffic (Suomi) valvoo pohjoista sektoria. Ven\u00e4j\u00e4n aluevesiin kuuluvaa it\u00e4ist\u00e4 sektoria valvoo Ven\u00e4j\u00e4. St. Petersburg Traffic toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen ja Viron liikenteenohjauskeskusten kanssa.<\/p>\n

Suomessa It\u00e4meren tutkimuksesta vastaa Ilmatieteen laitoksen merentutkimusohjelma, joka on liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n alainen tutkimuslaitos. Ilmatieteen laitos tuottaa meritieteellist\u00e4 tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeisiin. Tutkimustoiminta kohdistuu ensisijaisesti It\u00e4mereen, mutta my\u00f6s polaarimerien ominaisuuksiin. Yleisen\u00e4 tavoitteena on luoda pohja meren luonnontieteellisten ominaisuuksien ymm\u00e4rt\u00e4miselle, pit\u00e4en erityisesti silm\u00e4ll\u00e4 yhteiskunnan tarpeita, kuten merenkulkua.<\/p>\n

My\u00f6s Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/a>, alueelliset ymp\u00e4rist\u00f6keskukset ja yliopistot tekev\u00e4t It\u00e4mereen kohdistuvaa tutkimusty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

LINKKEJ\u00c4<\/strong><\/p>\n