Varustamoelinkeino

Suomessa toimii kymmeniä erilaisia varustamoita. Osa omistaa vain yhden aluksen, osa taas useita ja jotkut eivät omista aluksia lainkaan, vaan toimivat niin sanottuina management- eli hoitovarustamoina operoiden muiden omistamia aluksia

Varustamot voidaan jakaa myös alusten kuljettamien lastien perusteella esimerkiksi lastiliikennettä harjoittaviin säiliö- ja / tai kuivalastialusvarustamoihin, matkustaja-autolauttaliikennettä tai matkustajaliikennettä harjoittaviin ja hinaustoimintaa harjoittaviin varustamoihin.

Vuonna 2009 Suomen varsinaiseen kauppalaivastoon (pituus>=15m) kuului 644 alusta, joiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli 1,53 miljoonaa ja keskimääräinen ikä 15 vuotta. Näistä säännöllistä ulkomaanliikennettä harjoitti 114 alusta. Suomalaisilla varustamoilla oli 50 ulkomaille rekisteröityä kauppa-alusta, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä 1,18 miljoonaa. Lisäksi varustamoilla oli 92 ulkomaista alusta pitkillä rahtaussopimuksilla, bruttovetoisuudeltaan yhteensä 1,22 miljoonaa vuonna 2009.

Vuonna 2009 Suomen kauppalaivastoon kuuluvien alusten osuus ulkomaanliikenteen tavarakuljetuksista oli 33 % ja matkustajaliikenteen kuljetuksista 34 %.

Merikuljetuksista

Suomen viennistä tonneilla mitattuna lähes 90 % ja tuonnista noin 75 % kulkee laivoilla. Myös ulkomaanliikenteen henkilökuljetuksista suoritetaan yli 60 % laivoilla.

Suomen vienti- ja tuontiliikenne keskittyy lähinnä Itämeren ja Pohjanmeren satamiin sekä muun Euroopan alueelle.

Meritse tapahtuvien ulkomaankuljetusten volyymi on kaksinkertaistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut varsin tasaista, keskimäärin hieman yli 3 prosenttia vuodessa. Ulkomaan merikuljetukset vähenivät kuitenkin vuonna 2009 lähes 20 miljoonalla tonnilla edellisvuodesta. Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vajaat 83 miljoonaa tonnia tavaraa. Tuonti väheni 23 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja oli 45 miljoonaan tonnia vuonna 2009. Vastaavasti vienti väheni 15 prosentilla 38 miljoonaan tonniin. Suomen omat ulkomaankaupan kuljetukset vähenivät 18 miljoonalla tonnilla edellisvuoteen verrattuna ja olivat yhteensä hieman yli 76 miljoonaa tonnia vuonna 2009. Transitokuljetusten määrä oli runsaat 6 miljoonaa tonnia.

Suomalaisen tonniston osuus merikuljetuksista oli 33 % vuonna 2009. Pitkän aikavälin trendi on ollut laskeva: 1960-luvulla kotimaisen tonniston osuus oli keskimäärin 51 %, 1970-luvulla 49 %, 1980-luvulla 46 % ja 1990-luvulla 39 %. Suomen varsinaisen kauppalaivaston yhteenlaskettu bruttovetoisuus kasvoi melko tasaisesti 1980-luvun alkuun saakka. 1980-luvun puolivälissä kauppalaivasto väheni voimakkaasti, mutta kasvoi 1990-luvulla taas sekä bruttovetoisuuden että lukumäärän suhteen siten, että lukumäärällisesti kauppalaivastoa on nyt enemmän, mutta alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus jää kauaksi 1980-luvun huppuvuosista.

Meritse kulkevien matkustajien määrä kasvoi 1980-luvun alusta vuosituhannen taitteeseen. Vuonna 2009 kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välillä 16,8 miljoonaa matkustajaa (saapuneet + lähteneet), mikä on 1,2 % enemmän kuin edellisvuonna. Ruotsin-liikenteen osuus tästä oli 56 % ja Viron-liikenteen 38 %.

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomen alusrekisterissä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan meriliikenteessä. Vuonna 2009 kauppa-alusluettelossa oli 114 alusta, joiden bruttovetoisuus oli 1,34 miljoonaa. Nämä alukset muodostavat suurimman osan Suomen kauppalaivastosta bruttovetoisuuden mukaan mitattuna ja niiden keskimääräinen ikä oli 20 vuotta.